Windsorin linnan historiaa
Windsorin linna (Windsor Castle) on eräs Englannin tunnetuimmista maamerkeistä. Se rakennettiin 1000-luvun lopulla Berkshiren kreivikunnan alueelle. Linna on yksi kuninkaallisen perheen asunnoista, ja siinä onkin asuttu kauemmin kuin missään muussa eurooppalaisessa linnassa. Windsorin linna on erityisen tunnettu myös keskeisestä roolista, jota se on aikojen kuluessa näytellyt niin Englannin historian kuin maan kuninkaallisen perheen kohdalla.
Windsorin linnan historia alkoi jo 11.vuosisadalla, jolloin Vilhelm Valloittajan johtaman normannien maihinnousun jälkimaininkien aikaiset rakennustyöt aloitettiin. Myöhemmin eri hallitsijat ovat tehneet linnaan merkittäviä muutoksia. Eräitä läpikotaisimmista muutostöistä valvoi Edvard III (”Edvard windsorilainen”), joka käytännössä rakensi linnan uudelleen perustoista ylöspäin keskiajan kunnianhimoisimpaan lukeutuvan rakennusurakan aikana.
Naimakaupoistaan tunnettu Henrik VIII ja hänen tyttärensä Elisabet I tekivät kumpikin Windsorin linnasta keskeisen paikan Englannin hallinnan suhteen, sillä kummankin hovi sijaitsi siellä. Englannin sisällissodan aikana linna oli lisäksi strateginen puolustuslinnake, vaikka suuri osa siitä joutuikin tuhon omaksi. Jälleenrakennustyöt aloitettiin Kaarle II, sisällissodan aikaan Windsorin linnassa vangittuna olleen Kaarle I:n poika ja seuraaja.
Windsorin linnaa pidetään useissa piireissä arkkitehtonisena ihmeenä, monestakin syystä. Eräs linnan kuuluisimmista yksityiskohdista on useiden huoneiden barokkityylinen sisustus, joka tänäänkin saa arkkitehdit ja sisustajat huokaamaan ihastuksesta kauneudellaan ja designillaan. Jonkin aikaa Windsorin linna säilytti upean loistonsa mutta vaipui etenkin 1700-luvun aikana laiminlyötynä rappiolle.
Seuraavat huomattavat muutokset linnan tilaan tehtiin Yrjö III:n, ja myöhemmin hänen poikansa Yrjö IV:n, valtakaudella. He suoraan sanoen riisuivat koko linnan ja saneerasivat sen lattiasta kattoon, ja hanketta pidettiin ylenpalttisen kalliina jopa kuninkaallisessa mittakaavassa. Suuri osa silloisesta kädenjäljestä on tänäänkin nähtävillä.
Viktoria I, joka suosi linnaa niin hovin viihdepuolen kuin muidenkin kuninkaallisten tapahtumien pitopaikkana, teki aikanaan maltillisempia muutoksia Windsorin linnaan. Toisen maailmansodan aikana kuninkaallinen perhe pakeni linnan suojiin Englantia ravisuttaneita massiivisia pommihyökkäyksiä. Windsorin linna selvisi voittajana jopa vuoden 1992 tulipalosta, ja näyttelee tänäänkin tärkeää roolia Brittein saarten hallinnassa. Vaikka kuningatar nykyään kutsuu Buckinghamin linnaa kodikseen, viettää hän mahdollisimman usein Windsorin linnassa viikonloppunsa ja lomansa.
Windsorin linna tulee aina olemaan englantilaisen historian tärkeimpiä maamerkkejä. Se on selviytynyt ajan hampaista, sodan tuhoilta ja monen hallitsijan oikuilta. Linna seisoo edelleen ylpeänä ja komeana paikalla, jota aiemmin pidettiin yhtenä Thames-joen strategisesti tärkeimpänä. Alkujaan yksinkertaisesta kumpareelle rakennetusta ja suojaseinämien ympäröimästä rakennuksesta kehkeytyi uljas linna, jota lukemattomat ihmiset tänäänkin pääsevät ihailemaan.
Kiitos todella mielenkiintoisesti ja faktarikkaasta tekstistä. Itse en ole tuolla Windsorin linnassa käynyt, vaikka Lontoossa olenkin piipahtanut pariin kertaan. Olen kuitenkin tyhmänä rajoittanut vierailuni vaan siihen Thamesjoen varrella komeilevaan Towerin linnaan. Tuli vaan mieleen, että onkohan Windsorin linnallakin kuuluisia kummituksia? Luulisi sellaisia linnan käytävillä liikkuvan, osaisiko kukaan kertoa tarkemmin?
No, tottahan toki Windosrin linnallakin on ikiomat kummituksensa.. ei kai koko Brittein saarilla ole yhtään ainoata vanhaa rakennusta, jolla ei sellaisia olisi! Windsorin linnan todella pitkä ja tapahtumarikas historia on jättänyt jälkeensä moniakin rajan taakse tahtomattomia sieluja. Heistä kuuluisin lienee naistenmiehenä tunnettu kuningas Henri VIII, jonka kerrotaan suutuspäisenä edelleen askeltelevan linnan käytävillä ja toisinaan jopa ärjyvän siellä. .Muita linnassa käyskenteleviä kummituksia ovat ainakin Anne Boleyn, kuningatar Elisabet I ja ”hulluna kuninkaana” tunnettu Yrjö III. On varmaan nykyinen kuningatar Elisabetkin saanut oman osansa haamujen seurasta.., mutta hehän ovat perhettä!
Kävin eilen linnassa ja varmasti olisi viikon voinut katsella esineitä ja rakennuksia. Kolmessa tunnissa saa kuitenkin käsityksen. – Linna vieressä on kylä, joka on historiallinen paikka myös ( matkamuistomyymälöitä, ravintoloita jne…). Juna pysähtyy kylään. Kannattaa käydä ja ostaa liput ennakkoon netistä.